Eilen illalla tehtiin pellolle 100 askeleen jälki Ninjan kanssa, joka askeleella namia. Pohjana oli suht kuiva savinen pelto, ei siis mikään helpoin alusta. Annoin vanhentua noin vartin, ei tuullut oikeastaan yhtään. Ninjalla oli taas kauheasti intoa, mutta itse jäljestäminen ei mennyt kovin hyvin. Namia jäi jäljelle ja kun yritin hidastaa ja roikkua liinassa, se nosti päätä useasti. Ei hyvä. Huolimatta siitä, että liina oli tosi lyhyellä ja hihna jalkojen välissä. No, jatkamme harjoituksia..

Tänä aamuna käytiin Hosiossaaressa treenaamassa tokoa ja agia Marian ja Pipan kanssa, ei ollut kyllä oikein meidän päivä...Aloitettiin ohjatulla, haettiin vasenta. Maria vei kapulat, Ninja meni merkille ihan ok, mutta koppas heti keskimmäisen. No, uusi yritys ja meni ihan ok. Kolmannes jo hyvä. Ekalla kerralla en antanut mitään vinkkiä, nyt panostan ihan selkeesti siihen että vilkasen haettavaan suuntaan ennen käskyä. Pelkkä merkki, kapulat paikoillaan ja Ninja haki kapulan. Toisella ok. Lisäharjoituksia. Seuraavana tunnaria tai pitäiskö sanoa että tunaria..Haki väärän ekalla. Toisella haki oikean, mutta otti ensin väärän. Kolmannella toi taas väärän. Tässä vaiheessa mua otti päähän jo ihan käsittämättömän paljon että olis tehnyt mieli olla tekemättä yhtään mitään enää. Mielentila oli ihan ok, ei ollut liian riehakas. Ninja osaa todellakin tunnarin, voi olla että oli pelkkä työtapaturma mutta otti silti päähän. Maria pisti mut tekemään pari oman piilotusta metsään, Ninja huomas mun huonon mielentilan ja mielisteli mua minkä kerkes. Ekalla toistolla se heilutti häntää, tinttas paikoillaan ja nuoleskeli huulia ihan hirveesti. Toisella kerralla parempi, mutta mielistely jatkui koko lopputreenin.

Tehtiin helppoja agijuttuja. Puomia, namia molemmilla kontakteilla. Maria vei namia alasmenolle ja kehotti mua palkkaamaan toisen kerran vielä kädestä alasmenolla ja ottamaan jonkun käskyn siihen että saadaan jatkaa matkaa. Näitä tehtiin aika monta toistoa ja sitä se vaatiikin että siitä tulee ihan rutiinia. Seuraavana rengasta, tehtiin aikas monta toistoa sitäkin, naksuttelin. Ninja ei kovin hyvin irtoa vaan se hyppää ja kaartaa heti takas mun luo. Kutsuttaessa se oli paljon parempi kun hyppää ihan suorassa linjassa. Kerran se hyppäsi sivuun ja suoraan rengasta päin, ei ottanut mitään suurempaa stressia kun hypättiin heti uudestaan ja totesi ettei ollut mikään pelottava juttu. Sitten keinua, Maria kevitti takaa mikä tuntui olevan oikein hyvä keino. Ninja saa enemmän itsevarmuutta keinulla kun ei ole ketään edessä turvaamassa. Vaihdoin puolta vuorotellen. Alkuun ja loppuun tehtiin pienet kävelyt. Kiitoksia taas Marialle, ensi kerralla paremmalla onnella :)

Illalla leikittiin Ninjan kanssa ulkona yhdessä ja pidettiin vähän hauskaa. En malttanut olla ottamatta kahta tunnarin piilotusta pusikkoon, ne meni kuitenkin oikein mallikkaasti ja Ninja oli tosi pätevä. Tuli samalla treenattua vähän luovutusta ja kapulan pitoakin, ihan oikein päin oli suussa.