Nuorten SM-toko

Aamulla herättiin seitsemän aikoihin ja lähdettiin ajamaan kohti Raumaa. Ninja oli taas kateudesta vihreä kun joutui jäämään kotiin. Paikkana oli Lähdepellon urheilualue, hiekkapohjainen kenttä. Kaksi isoa kehää olivat vierekkäin. Paikalla oli myös agilitykisat (kehien välissä oli onneksi telttoja), mutta siis hälinää riitti. Perillä oltiin kahdeksalta. Arvioitu kehän alkamisaika oli 11.30 joten piti odottaa varsin kauan ja Taika sai odotella häkissä. Se rauhoittuikin kohtuullisen hyvin, toisin kuin ohjaaja...Yritin kuunnella musiikkia ja rentoutua muttei siitä tullut yhtään mitään.

Ennen kehää tehtiin kaikkea pientä ja otin parin minuutin paikallaolon. Voittajaluokassa koiria oli 10 ja me suoritimme seitsemänsinä. Oltiin toisessa paikallamakuuryhmässä. Paikallaolo olikin kohtuullisen kiinnostava, kun piilona ollut sihteerin teltta lähti lentoon. Rautaputki tuli mua päähän, mutta eipä tuo mitään. Taika säpsähti mutta pysyi kauniisti paikoillaan, vaikka vieressä ollut collie nousi seisomaan. N. puolet paikallamakuusta oli siis niin että ohjajaat olivat näkyvissä. Taika vaihtoi lonkka-asentoon ja haisteli ilmaa takanaan. Saatiin kuitenkin 10.

Ennen yksilöliikkeitä oli aika paljon aikaa ja Taika odotti häkissä. Ennen omaa suoritusta tehtiin ruutu pitkältä matkalta syömään namit ja toinen lyhyeltä ruudussa pysymistä. Hienosti meni. Vähän myös seuraamista ja askelia. Samoin kaukojen ekaa nousua pitkältä matkalta ja istu-seiso. Alue oli jo aika rauhoittunut meidän suoritukseen mennessä ja kehän laidalla ei ihan hirveästi ollut porukkaa.

Suorittamaan päästiin joskus yhden jälkeen. Seuraamisesta en muista oikein mitään, muuta kuin että kontakti katkesi välistä, huono juttu. Vasemmalle käännökset meni huonosti, mutta ei oikein muuta voi olettaa. Tuomarina toiminut Ilkka Stén sanoi että tiivistä ja nättiä seuraamista, mutta tiiviys kostautuu vasemmalle käännöksissä. Niitä pitäis tosiaan harjoitella. Liikkeestä istumisessa mun oli pakko vilkaista taakse ja sinnehän se tipahti. Luoksetulossa mun mielestä pysähdykset meni aika hyvin. Jostain tuli kuitenkin pisteen vähennys. Tuomari sanoi että miten oon saanut opetettua koiran hyppimään eikä juoksemaan, hyvä kysymys..Hyppimisestä on helpompi pysähtyä ;) Ruutu oli epäonnistunut suurimmalla osalla koirista, vain muutama onnistui. Taika haki ruudun hyvin ja meni sinne hienosti. Ei tosin ampunut niin kuin normaalisti, mutta hyvää vauhtia kuitenkin. Totteli käskyt hyvin ja jännittävin osuus, eli ruudussa pysyminen, meni hienosti. Taika tuli seuraamaankin tosi kauniisti eikä rykäissyt ohi. Hyppynoudossa näytti siltä että Taika ei hyppää takaisin ja annoin käskyn, tuomari ja liikkeenohjaaja sanoivat että tein viisaasti. Metallissa heitto olis voinut olla vähän pitempi ja Taika teki kaarroksen palautuksessa liikkeenohjaajaa kohti. Ja koska meidän suoritus ei voi mennä läpi ilman ainakin yhtä nollaa, tunnarissa tulikin sitten tunaroitua kunnolla. Odotus meni hyvin ja lähti ekalla käskyllä. Haisteli hyvin, plokkasi oikean ja otti sen, mutta puolessa välissä palautusta Taika tiputti kapulan, kattoi että oho muttei ottanut suuhun ja tuli sivulle. Hetken tilttasi tyhjää kun mietin mitä tekisin. Sanoin uudestaan "ota" ja Taika lähti kapuloille kun sitä se käsky tarkoittaa. Poimi sitten väärän kun ei varmaan muutakaan keksinyt. Eli tavoite nollattomasta rivistä jäi edelleen, jatkamme harjoituksia..Kaukokäskyt meni toosi kauniisti. Kokonaisvaikutus 10. Olin itse kehässä yllättävän rento, mutta olin kuulemma harpponut hirveää vauhtia suorituksen läpi. Hienoa Taika, taitava koira! Palkaksi Taika sai syödä herkut, loput lihapullat, siankärsän ja kanapalasia. Taika nukkuikin sitten häkissä kokeen loppuun asti. Kehän jälkeen laskettiin pisteet ja tulokseksi saatiin 249,5 pistettä. Siinä vaiheessa harmitti kyllä oma moka tunnarissa kun ykkönen jäi kuitenkin aika hilkulle.

Iltapäivällä kun n. neljän aikaan alettiin jakaa palkintoja, tulostaululle päivittyi voittajaluokan tulokset. Meille oli merkattu yksi luokan kolmesta ykkösestä ja ihmeteltiin siinä että eihän tämä voi olla totta, pisteidenlaskusssa on varmaan joku virhe. Kuitenkin, palkintojenjako alkoi ja ensin jaettiin alo ja avo-luokkien palkinnot. Niin siinä sitten vain kävi että meidän kuulutettiin korkeimmalle korokkeelle ja meistä tuli nuorten voittajaluokan Suomen mestareita vuosimallia 2007. Uskomattoman hieno tunne, ei voi muuta sanoa. Palkitsevimmalta tuntuu ruudun 10 ja ennen kaikkea se, miten Taika on edistynyt. Joku sanoikin että muistele sitä kaksi vuotta sitten, niinpä. Palkintokorokkeella tuomari sanoi kätellessään, että mites hienosti sitten menee kun tulee vihdoin se nollaton rivi :D Kuvat © Hanna Pohjatalo, kiitokset!