Tein Ninjalle tänään jäljen pellolle. Oli tyyntä, 130 askelta. Vanheni vajaa tunnin. Alku meni hyvin, mutta auto meni vierestä jossain vaiheessa hiljaa ja Ninja katsahti sinne. Outoa, ei ole normaalisti ottanut sellaisesta häiriötä. Pyörähti myös toisen kerran taaksepäin ja nosti päätä, estin takajäljestämisen. Jäljellä kolme tyhjää. Muuten meni hienosti, oli tarkka ja ei paljon namia jäänyt. Oli ihanan rauhallinen tällä kertaa, jarruttelin silti. Lopussa namikippo, jolla käskin Ninjan ensin maahan.

Jäljen vanhetessa treenattiin pikkasen. Ohjattua oikealle 5 toistoa. Matkaa kipoille 7 m, olin itse metrin päässä Ninjasta. Ensin meni oikeaan suuntaan, mutta haksahti keskimmäiseen. Tajusi jo lähes ennen kuin ehti keskimmäiselle, että nyt on jotain vialla ja meni oikealle kupille. Toisen toiston jälkeen hain lisää namia vähän matkan päästä ja Ninja ehti jo unohtaa asian. Kolmannella se meinas mennä vasemmalle, kielsin ja pyysin takaisin. Loput meni hyvin. Ihan hyvä muistutus, että meidän treeni on liian rutiininomaista. Ninja tietää, että aina viedään namit kupille yhdessä edellisten syönnin jälkeen. Tehtiin loppujen toistojen kanssa namien viemisen jälkeen jotain muuta ennen kuin lähetin kupille, pari temppua ja sivulta maahanmenoa (hienot!!). Loput toistot hienot. Apuohjaaja vois olla paikallaan, ettei Ninja näkis namien vientiä.

Kaksi vauhtiluoksetuloa, loistavat! Annoin pienet ärsykkeet. Tänään aloitettiin marjojen poimiminen, koirat kunnostautuivat marjojen syönnissä suoraan puskista.